Johdanto

Aikaisemmin olen käsitellyt ihmisen turmeltunutta luontoa, Jumalan valintaa ilman ehtoja ja viimeksi rajallista sovitusta. Tämänkertainen aihe liittyy erottamattomasti kolmeen edelliseen Raamatun totuuteen. Ne kaikki ovat ilmausta Jumalan suvereniteetista.

Room. 8:29-30 Sillä ne, jotka hän on edeltä tuntenut, hän on myös edeltä määrännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa; mutta jotka hän on edeltä määrännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut.

Jo kirkkoisä Augustinus opetti 400-luvulla, että ihminen ei voi vastustaa Jumalan pelastavaa armoa. Luther arvosti Augustinusta ja kuului Augustinolaiseen säätykuntaan vuosina1505-15021. Luther ei käytä käsitettä vastustamaton armo. Se on otettu käyttöön myöhemmin reformoidussa kirjallisuudessa. Teoksessaan Sidottu ratkaisuvalta hän kirjoittaa: ”Kun Jumala tekee meissä työtään, ihmisen tahto muuttuu Jumalan Hengen lempeän vaikutuksen kautta… pelastumisemme ei tapahdu meidän omasta voimastamme tai neuvostamme, vaan riippuu ainoastaan Jumalan tekemisestä.”

Tunnustuskirjat eivät myöskään käytä termiä vastustamaton armo, mutta niissä kuitenkin puhutaan samasta asiasta. Tässä lainaus kohdasta vapaa tahto:

               ”Todellakin: yhtä vähän kuin kuollut ruumis voi palauttaa itseään ruumiilliseen, maalliseen elämään, yhtä vähän kykenee syntiinsä hengellisesti kuollut                             ihminen herättämään itseään hengelliseen elämään. On kirjoitettu: (Ef. 2:5) ”Kun olimme synteihin kuolleita, hän on tehnyt meidät eläviksi Kristuksen                             kanssa.” Siksi ei meillä ole itsellämme mitään kykyä ajatella hyvää, ikään kuin omasta takaa, ”vaan se kyky, mikä meillä on, on Jumalalta” (2. Kor. 3:5)

                 Jumala, Pyhä Henki, ei kuitenkaan vaikuta kääntymystä ilman välineitä, vaan hän käyttää siihen Jumalan sanan saarnaa ja kuulemista, niin kuin on                                   kirjoitettu: (Room. 1:16; Room. 10:17) ”Evankeliumi on Jumalan voima pelastukseksi” sekä: ”Usko tulee Jumalan sanan kuulemisesta”.  … Siinä sanassa Pyhä                   Henki vaikuttaa ja avaa sydämet, niin että ne ottavat sanasta vaarin… Kääntymisen saa aikaan yksin Pyhän Hengen armo ja voima, ihmisen käännyttäminen                   on yksin hänen työtään. … Niinhän Kristus sanoo: (Joh. 5:5) ”Ilman minua te ette voi mitään tehdä.” Näillä harvoilla sanoilla hän epää vapaalta tahdolta                           kaikki kyvyt ja lukee kaiken Jumalan armon ansioksi, jottei kukaan voisi kerskata Jumalan edessä (1 Kor. 9:16)”

 Vastustamattomassa armossa on kyse siitä, että Jumala muuttaa ihmisen sydämen niin, että ihminen syntyy uudesti ylhäältä, eikä hän voi tätä muutosta vastustaa, koska se tapahtuu kokonaan Pyhän Hengen voimasta.
Tiit. 3:5 pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta,

Tällöin Jumalan hengen vaikutuksesta Kristuksen työn kautta ihminen saa uuden hengellisen sydämen. Henki muuttaa kivisydämen sykkimään lihasydämen lailla. Vaikka tämä muutos tulee ihmisen ulkopuolelta ei ihminen ole sille vastahakoinen. Hänen uusi sydämensä haluaa olla kuuliainen Jumalan Hengelle.

Hes. 36:26-27 Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen. Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.

Tämä muutos avaa hengellisesti sokeat silmät näkemään Kristuksen vanhurskauden ja sen, että tämä vanhurskaus on luettu uudestisyntyneen tilille. Jumalan Henki tekee sen mitä on lähtenyt toteuttamaan. Jumalan Henki on kaikkivaltias Jumala eikä voi epäonnistua työssään muuttaessaan syntisen ihmisen sydämen.

2. Kor. 5:17 Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut.

Paavali tunnustaa kaiken itsessään olevan Jumalan armon työtä.

1 Kor. 15:10 Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha, vaan enemmän kuin he kaikki minä olen työtä tehnyt, en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka on minun kanssani.

Uskomisen lahjan vastaanottaminen ja Hänen Poikansa luo tuleminen on seurausta Jumalan vastikkeettomasta armosta. Se, että kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki on päättänyt tuoda vastustamattomassa laupeudessaan ihmisen Vapahtajan luo, merkitsee myös sitä, että Poika ilmituo hänelle Isää.

Matt. 11:27 Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne Poikaa kuin Isä, eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.

Me emme ansaitse pelastumistamme. Ei mikään siitä mitä me olemme, vaikuta meidän pelastumiseemme. Se on vastikkeeton lahja. Mutta on myös totta, että ihminen jolle Jumala on päättänyt antaa pelastumisen lahjan, ei voi siitä lahjasta kieltäytyä.                    

Miksi syntinen ei voi vapaasti tulla Kristuksen luo pelastuakseen vaan tarvitaan Jumalan vastustamatonta armoa?

Luonnollinen ihminen on hengellisesti kuolleessa tilassa, hän ei kykene ottamaan askeltakaan Jumalan suuntaan eikä mitenkään myötävaikuttamaan omaan pelastumiseensa.

Jumala valitsee ja vetää puoleensa kenet haluaa.

Joh. 15:16 Ette minua valinneet, vaan minä valitsin teidät…
Joh. 6:44 Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.

Ihmisen uudesti syntyminen hengellisesti eläväksi eli siirtäminen paholaisen orjuudesta Jumalan lapseksi on yksin Jumalan työtä.

 Ef. 2:1-3 Ja Jumala on eläviksi tehnyt teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne, joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan, mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa, joiden joukossa mekin kaikki ennen vaelsimme lihamme himoissa, noudattaen lihan ja ajatusten mielitekoja, ja olimme luonnostamme vihan lapsia niinkuin muutkin;

Ihminen ei myöskään itsestään käsin voi ottaa vastaan Jumalan pelastusta.
                      Joh. 3:27 Ei ihminen voi ottaa mitään, ellei hänelle anneta taivaasta.

Luonnollinen syntinen ihminen on kapinassa ja vihollisuussuhteessa Jumalaa vastaan.
Room. 8:7-8 sen tähden, että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan. Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset.

Luonnollisessa tilassaan ihminen voi olla ulkonaisesti hyvä, moraalinen, uskonnollinen ja nimellisesti kristitty ja kuitenkin hengellisesti sokea näkemään Kristusta ja Hänen vanhurskauttaan. Vain Jumala tuntee ihmisen syvimmän olemuksen ja sydämen salaisuudet.

 Ps. 44:22 eikö Jumala olisi sitä tutkituksi saanut, sillä hän tuntee sydämen salaisuudet?

Jumalan vastustamatonta armoa tarvitaan myös, koska ihminen ei voi etsiä Jumalaa.
Room. 3:10-12 niinkuin kirjoitettu on:”Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan, ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa; kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään

Tämä pätee myös kaikkiin, jotka tulevat pelastumaan. Kenelläkään ei ole synnynnäistä rakkautta ja kaipausta Jumalaa ja Hänen rakasta Poikaansa kohtaan. Näin ollen Herran Jeesuksen Kristuksen sanat Johanneksen evankeliumissa koskevat lähtökohtaisesti kaikkia ihmisiä:
Joh. 6:65 Sentähden minä olen sanonut teille, ettei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei minun Isäni sitä hänelle anna.

 On totta, että luonnollisessa tilassaan ihmisen on mahdotonta rakastaa, palvella ja rukoilla Jumalaa. Mutta kun Jumalan vastustamattoman laupeuden voima muuttaa ihmisen, niin silloin syntyy myös rakkaus Häntä kohtaan, koska Hän ensin rakasti meitä.     

 Joh. 4:19 Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä

Room. 5:5 mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.

Kun ihminen Jumalan armosta pelastuu, niin silloin ihminen voi ilolla palvella ja rukoilla Jumalaa sen takia, mitä Hän on tehnyt rakkaan poikansa kautta.  Jokaisen ihmisen pelastuminen on Jumalan ihme. Vain ihmisen ulkopuolelta tuleva voima voi tehdä mahdottoman mahdolliseksi.

Matt. 19:26 Niin Jeesus katsoi heihin ja sanoi heille: ”Ihmisille se on mahdotonta, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista”.

Pelastus on yksin Herrassa

 Ihmisen pelastumien on yksinomaan Jumalan työtä.

Joona 2:10 Herrassa on pelastus.

Jes. 45:17 Mutta Israelin pelastaa Herra iankaikkisella pelastuksella…

 Jer. 31:3 Kaukaa ilmestyy minulle Herra: ”Iankaikkisella rakkaudella minä olen sinua  rakastanut, sentähden minä olen vetänyt sinua puoleeni armosta.

Hos. 11:4 Ihmissiteillä minä heitä vedin, rakkauden köysillä minä ikäänkuin nostin ikeen heidän leukapieliltänsä, kumarruin heidän puoleensa ja syötin.

Jumala tekee työtään lampaidensa keskuudessa tehdäkseen heidät eläviksi ja alttiiksi palvelemaan itseään.

Ps. 110 :3 Sinun voittos päivänä palvelee sinun kansas sinua mielellänsä pyhissä kaunistuksissa: sinun lapses synnytetään sinulle niinkuin kaste aamuruskosta

Ensin ihminen saa uskon lahjan, mikä tekee hänet kykeneväksi etsimään Jumalaa, katumaan syntiään ja syntymään ylhäältä uudesti. Tämän Hän tekee vastustamattomalla armollaan. Ja se armo on Kristuksessa Jeesuksessa

1 Kor. 1:4 Minä kiitän Jumalaani aina teidän tähtenne siitä Jumalan armosta, joka on annettu teille Kristuksessa Jeesuksessa,

Sitä, minkä kaikkivaltias Jumala on armossaan ja viisaudessaan suunnitellut ennen aikojen alkua, ei ihminen voi muuttaa eikä vastustaa.

2 Tim. 1:9 hän, joka on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsumuksella, ei meidän tekojemme mukaan, vaan oman aivoituksensa ja armonsa mukaan, joka meille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa ennen ikuisia aikoja,

Evankeliumi

Tätä aihetta ei voi käsitellä ilman, että puhutaan myös pelastukseen liittyvästä evankeliumista. Evankeliumi on ilosanoma siitä,
1 Kor 15:3-4 että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan, ja että hänet haudattiin ja että hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan,

Evankeliumi on Jumalan ikuisen pelastuksen ja lopullisen taivaan kunnian hyvä uutinen, joka perustuu ainoastaan Jeesuksen Kristuksen vanhurskauteen ja se on lähtöisin yksin Jumalan voimasta.

Room. 1:16-17 Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle. Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: ”Vanhurskas on elävä uskosta”.

Evankeliumi ilmaisee sen, että vaikka Jumala on oikeamielinen vaatiessaan ikuista kadotusta tottelemattomille, Hän on kuitenkin myös oikeamielinen lahjottaessaan ikuisen elämän lampailleen vaikka he ovat olleet tottelemattomia. Ja tämä lahja perustuu vain ja ainoastaan siihen, että Jeesus Kristus on kärsinyt täyden tuomion lampaidensa puolesta ja että Hänen vanhurskautensa on siirretty kunkin pelastuneen tillille.

2 Kor. 5:21 Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi.

 Pelastuneet kristityt uskovat, että vain Kristuksen sovitustyö tekee eron ikuisen elämän ja ikuisen kadotuksen välillä ja, että se on ainoa pelastuksen edellytys ja perustus. Jumalan vastustamaton armo lahjoittaa kaikille valituille uskon samaan evankeliumiin ja rakkauden Herraa Jeesusta Kristusta kohtaan.

 Mitä sitten on väärä evankeliumi, josta Galatalaiskirje puhuu?  Se on pelastumisen tekemistä riippuvaiseksi ihmisestä. Se on vapaan tahdon evankeliumi. Yhdellä sanalla se on omavanhurskautta.

Gal. 3:3 Niinkö älyttömiä olette? Te alotitte Hengessä, lihassako nyt lopetatte?

 Evankeliumi sulkee pois kaikki ihmisen teot pelastumisesta ja se kutsuu syntistä uskomaan ja luottamaan Kristukseen kaiken vanhurskauden ja elämän lähteenä. Ei niin, että pelastunut ihminen tulisi paremmaksi. Tätä ei pyhittäminen tarkoita, vaan se on kasvamista armossa ja  Kristuksen vanhurskauden tuntemisessa.

2 Piet. 3:18 ja kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa…

Mikään inhimillinen ei kelpaa Jumalalle, koska ihmisen paraskin teko on synnin tahraamaa. Jumalalle kelpaa vain hänen Poikansa täydellinen vanhurskaus.

Joh. 3:30 Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä.

 Niin kuin ei pelastuminen niin ei myöskään kristityn elämä voi perustua mihinkään ihmisen pyrkimykseen tulla paremmaksi vaan ainoastaan Kristuksen täytettyyn tekoon.

Joh. 19:30 Kun nyt Jeesus oli ottanut hapanviinin, sanoi hän: ”Se on täytetty”, ja kallisti päänsä ja antoi henkensä.